Milloin viimeksi kirjoitit tärkeän tekstin kysymättä ensin tekoälyltä, mitä siinä pitäisi sanoa tai miten sitä voisi parantaa?
Paljon tekoälyä käyttävälle kysymykset voivat olla kiusallisia, ja sitä ne alkavat nykyään olla yhä useammalle.
Digipaasto ja somepaasto ovat jo tuttuja käsitteitä. Nyt niiden rinnalle kannattaisi harkita tekoälypaastoa. Ei siksi, että tekoäly olisi vaarallinen, vaan siksi, että se on niin hyödyllinen.
Tekoäly säästää aikaa – ainakin periaatteessa
Tekoäly osaa luonnostella ja tiivistää raportin, laatia sähköpostivastauksen, etsiä ideoita ja vaihtoehtoja, kääntää tekstin, analysoida aineistoa ja toimia väsymättömänä sparraajana. Se ei hermostu, vaikka pyytäisit viidettä otsikkoversiota.
Jo 62 prosenttia suomalaisista tietotyöläisistä hyödyntää työssään tekoälyä. Päivittäin tekoälytyökaluja työssään käyttää nyt 17 % suomalaisvastaajista.
Mutta tämä aikaa säästävä ihme voi samalla alkaa käyttää aikaamme. Ensin pyydät siltä apua vaikeaan tehtävään. Pian pyydät ratkaisua tehtävään, jonka osaisit itsekin. Lopulta kysyt siltä apua lähes kaikkeen, mitä teet.
Ajattelusi siirtyy koneelle
Tekoäly ei sinänsä ja automaattisesti heikennä ajattelua. Ratkaisevaa on, missä vaiheessa ja miten turvaudut sen apuun.
Jos hahmotat ongelman ensin itse ja käytät vasta sen jälkeen tekoälyä sparraajana, tarkistajana tai vaihtoehtojen tuottajana, se voi jopa parantaa ajattelua. Jos taas luovutat sille heti ongelman määrittelyn, ideoinnin ja ensimmäisen luonnoksen, itsellesi jää lähinnä vastauksen hyväksyminen.
Microsoftin ja Carnegie Mellon -yliopiston tutkimuksessa 319 asiantuntijaa kuvasi 936 todellista tekoälyn käyttötilannetta. Mitä enemmän käyttäjä luotti tekoälyyn, sitä vähemmän hän raportoi käyttävänsä kriittistä ajattelua. Ajattelu ei kadonnut, mutta sen painopiste siirtyi: oman ratkaisun tuottamisen sijasta tarkistettiin ja muokattiin koneen ehdotusta.
Tässä on tärkeä ero. Tekoäly ei rappeuta aivoja, mutta se jättää osan taidoistasi liian vähälle harjoitukselle. Tilanne on sama kuin hissin kanssa: se säästää voimia, mutta jäät ilman rappusten kiipeämisen vahvistavaa kuntoilua.
Paasto on myös tekoälyn käytön testi
Tekoälypaaston tarkoitus ei ole todistaa, että pärjäät ilman tekoälyä. Tarkoitus on testata, mitä tapahtuu, kun et saa käyttää sitä. Ja myös oppia toimimaan ilman sitä.
Kokeile esimerkiksi kerran viikossa puolta tai koko päivää ilman tekoälyä. Kirjoita tekstit omin voimin. Yritä ratkaista ongelmia ilman tekoälyn ehdotuksia. Lue alkuperäinen lähde tiivistelmän sijasta. Kirjoita muistiinpanot käsin.
Kiinnitä huomiota erityisesti tilanteisiin, jolloin pyrit automaattisesti turvautumaan tekoälyyn. Juuri niissä kohdissa tauko kertoo jotain tärkeää.
Älä korvaa paaston aikana tekoälyä somella ja videoilla. Se olisi kuin vaihtaisi karkkilakon ajaksi suklaapatukan toiseen merkkiin. Yritä pysyä mahdollisimman paljon irti digitaalisesta maailmasta.
Tekoälypaastossa ei ole kyse tekoälyn vastustamisesta. Se on oman ajattelusi kuntotesti.
Paras merkki tekoälyn hallinnasta ei ole se, että osaat käyttää sitä kaikkeen, vaan se, että tiedät, milloin sitä ei kannata käyttää.
En pelkää sitä, että tietokoneet alkavat ajatella kuin ihmiset. Pelkään sitä, että ihmiset alkavat ajatella kuin tietokoneet. – Sydney Harris