Occamin partaveitsi ja muita työkaluja

Yksinkertaisin ratkaisu tai selitys on useimmiten oikea.

Näin toteaa Occamin partaveitsen nimellä kulkeva ajattelumalli.

Toisin sanoen, meidän on vältettävä etsimästä liian monimutkaisia ratkaisuja ongelmaan ja keskityttävä siihen, mikä tuntuisi toimivan annetuissa olosuhteissa. Occamin partaveistä käytetään monissa eri tilanteissa, sillä sen avulla voi tehdä nopeita päätöksiä ja vahvistaa totuus ilman empiirisiä todisteita. Se toimii parhaiten ajattelumallina, jolla voidaan tehdä alustavia päätelmiä, ennen kuin saadaan riittävästi tietoa.

Occamin partaveitsi on saanut nimensä englantilaisen fransiskaaniveli ja filosofi Vilhelm Occamilaisen mukaan. Nimitys ”partaveitsi” viittaa ajatukseen siitä, että periaate leikkaa teoriasta pois ylimääräiset oletukset.

Occamin partaveitsestä voidaan puhua yksinkertaisuusperiaatteena, jonka mukaan ei tule olettaa enempää kuin on tarpeen. Sen mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Laajemman yksinkertaisuusperiaatteen mukaan yksinkertaisin selitys on todennäköisimmin paras selitys.

Esimerkiksi jos tulen illalla kotiin ja eteisessä palaa valo, se voi johtua kahdesta syystä. Joko unohdin sammuttaa valot kun lähdin tai sitten kodissani on käynyt varkaita, jotka ovat jättäneet valon palamaan. Yksinkertaisin selitys on varmaan, se että olin jälleen huolimaton valojen kanssa. Ja tähän saakka se on ollut myös oikea.

Occamin partaveitsen mukaan yksinkertaisin teoria ei tietenkään välttämättä ole tosi.

Albert Einstein on esittänyt Occamin partaveitselle tarkistuskorollaarin, Einsteinin hiomakiven. Sen mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei liian yksinkertainen, ollakseen todennäköisimmin tosi. Sen mukaan monimutkaisempi teoria, joka selittää asiat yksinkertaisempaa paremmin ja aukottomammin, on todennäköisimmin tosi.

                 Kuinka yksinkertaiseksi sen voi tehdä?——-  Kuinka monimutkainen sen pitää olla?

Occamin partaveitsi ei ole täydellinen, niin kuin ei mikään peukalosääntö. Sitä tulisi käyttää varoen, jotta et leikkaisi itseäsi. Jokaiseen sääntöön on poikkeuksia, eikä niitä pidä seurata sokeasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse tärkeistä tai riskialttiista päätöksistä. Mutta yleensä yksinkertaisen suosiminen monimutkaisen kustannuksella parantaa arviointikykyämme ja auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia nopeammin ja paremmin.

Hanlonin partaveitsi

On olemassa myös toinen partaveitseen perustuva peukalosääntö, Hanlonin partaveitsi. Sen mukaan: Älä koskaan selitä ilkeydellä sitä, minkä voi selittää myös tyhmyydellä. Näin sosiaalisen median kulta-aikana tämä peukalosääntö kannattaa pitää aina mielessä. Typeryys on kuitenkin huomattavasti yleisempää kuin suoranainen pahantahtoisuus ja ilkeys.

Occamin luuta

Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Sydney Brenner on keksinyt eräälle julkisuudessa esiintyvälle ilmiölle nimen Occamin luuta.  Se tarkoittaa, että julkisuuteen esitetään väite, argumentti tai ”totuus”, jonka koko luotettavuus perustuu siihen, että joku erittäin tärkeä tosiasia (tai koko tosiasioiden luokka) on lakaistu maton alle, jotta se voisi toimia paremmin.

Occamin luuta on ”totuuden jälkeisen ajan” paljon käytetty työväline.

Kategoria(t): Ajattelu, Psykologia Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *