Tulet illalla kotiin elokuvista ja eteisessä palaa valo. Se voi johtua kahdesta syystä. Joko unohdit sammuttaa valot, kun lähditte elokuviin. Tai kodissanne on käynyt varkaita, jotka ovat jättäneet valon palamaan.
Yksinkertaisin selitys on varmaan, se että olit jälleen huolimaton valojen kanssa. Ja yleensä se on myös oikea.
Useimmiten noudatamme vastaavissa tilanteissa vaistomaisesti periaatetta, joka tunnetaan nimellä Occamin partaveitsi.
Occamin partaveitsi
Occamin partaveitsi toteaa, että jos on olemassa useita selityksiä, miksi jotain tapahtui ja ne ovat yhtä vakuuttavia, oleta että yksinkertaisin on totta. Kun etsit totuutta, poista tarpeettomat oletukset. Luota vähimmän monimutkaiseen vastaukseen.
Occamin partaveitsestä voidaan puhua yksinkertaisuusperiaatteena, jonka mukaan ei tule olettaa enempää kuin on tarpeen. Sen mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen.
Laajemman yksinkertaisuusperiaatteen mukaan yksinkertaisin selitys on todennäköisimmin paras selitys.
Occamin partaveitsi on saanut nimensä englantilaisen fransiskaaniveli ja filosofi Vilhelm Occamilaisen mukaan. Nimitys ”partaveitsi” viittaa ajatukseen siitä, että periaate leikkaa teoriasta pois ylimääräiset oletukset.
Occamin partaveitsen mukaan yksinkertaisin teoria ei tietenkään välttämättä ole tosi.
Einsteinin hiomakivi
Albert Einstein on esittänyt Occamin partaveitselle tarkistuskorollaarin, Einsteinin hiomakiven.
Sen mukaan teorian tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, muttei liian yksinkertainen, ollakseen todennäköisimmin tosi. Monimutkaisempi teoria, joka selittää asiat yksinkertaisempaa paremmin ja aukottomammin, on todennäköisimmin tosi.
Kuinka yksinkertaiseksi sen voi tehdä? ——- Kuinka monimutkainen sen pitää olla?
Occamin partaveitsi ei ole täydellinen, niin kuin ei mikään peukalosääntö. Sitä tulisi käyttää varoen, jotta et leikkaisi itseäsi. Jokaiseen sääntöön on poikkeuksia, eikä niitä pidä seurata sokeasti. Tämä on erityisen tärkeää, kun on kyse tärkeistä tai riskialttiista päätöksistä.
Mutta yleensä yksinkertaisen suosiminen monimutkaisen kustannuksella parantaa arviointikykyämme ja auttaa meitä ratkaisemaan ongelmia nopeammin ja paremmin.
Hanlonin partaveitsi
Sosiaalisen median yhteydessä tulee esiin myös toinen partaveitseen perustuva peukalosääntö, Hanlonin partaveitsi.
Sen mukaan: Älä koskaan lue pahantahtoisuudeksi sitä, minkä voi riittävästi selittää myös typeryydellä.
Näin sosiaalisen median kulta-aikana tämä peukalosääntö kannattaa pitää aina mielessä. Typeryys on kuitenkin huomattavasti yleisempää kuin suoranainen pahantahtoisuus ja ilkeys.
Mutta vaikka työkalu on humoristinen, se on ongelmallinen ja sen hyöty voi olla erittäin vähäinen.
Se nimittäin pakottaa käyttäjän olettamaan vain tietämättömyyttä tai tyhmyyttä henkilössä, jolla on vastakkainen näkökulma.
Omien näkemystemme kapeus
Vanha intialainen tarina kertoo kuudesta sokeasta miehestä ja elefantista.
Kuusi sokeaa miestä kohtaa norsun ja jokainen heistä koskettaa eri osaa elefantin kehosta. Sitten he kuvaavat norsua sen osan perusteella, jota he koskettivat.
Koska he kokevat vain yhden osan norsusta, kuvaukset vaihtelevat suuresti. Joku voisi kuvata elefanttia suureksi, tukevaksi pilariksi (hän kosketti jalkaa), kun taas toinen voisi kuvata sitä joustavaksi, heiluvaksi köydeksi (hän kosketti häntää).
Jokainen oli osittain oikeassa, ja kaikki olivat väärässä.
Tarinaa käytetään havainnollistamaan subjektiivisen havainnon käsitettä ja yksittäisten näkökulmien rajoituksia.
Se opettaa, että eri ihmisillä voi olla täysin erilaisia näkemyksiä samasta tilanteesta ja että täydellinen ymmärtäminen vaatii usein eri näkökulmien huomioon ottamista.
Tarinan moraali on, että tieto, joka sinulla on maailmasta, edustaa vain pientä osaa saatavilla olevasta tiedosta, mutta käytät sitä muodostaaksesi näkemyksen koko maailman toiminnasta.
Maailma on paljon monimutkaisempi kuin mikään omista kapeista havainnoistasi antaa sinulle mahdollisuuden olettaa.
Sokeiden miesten partaveitsi
Sosiaalisen median maailmaan liittyen voidaan tuoda esiin vielä yksi partaveitsi, sokeiden miesten partaveitsi. Se on muunnelma Hanlonin partaveitsestä.
Sen on tuonut esiin Sahil Bloom, ja se perustuu äskeiseen tarinaan kuudesta sokeasta miehestä ja elefantista.
Älä koskaan lue pahantahtoisuudeksi, tietämättömyydeksi tai typeryydeksi sitä, mikä voidaan riittävästi selittää eri tiedoilla.
Ensimmäinen askel taistella näkökulmasokeutta vastaan on tunnustaa, että erilaiset näkökulmat ovat usein vain seurausta erilaisista tiedoista.
Eri ympäristössä kasvaneella henkilöllä on täysin erilainen tietoperusta ja hän näkee maailmaa täysin eri linssin läpi.
Hänen näkökulmansa hylkääminen tällä perusteella on haitallista omalle ymmärryksellesi maailmasta.
Ja aina kannattaa muistaa myös Hickamin lausuma: Monimutkaisessa järjestelmässä ongelmilla on yleensä useita syitä. Esimerkiksi lääketieteessä ihmisillä voi olla monia sairauksia samanaikaisesti.
Mielensä muuttaminen
Amazonin perustaja Jeff Bezos on sanonut, että kaikkein viisaimmat ihmiset tarkistavat jatkuvasti käsityksiään ja pohtivat uudelleen ongelmaa, jonka he ajattelivat jo ratkaisseensa.
He ovat avoimia uusia näkökulmia, uutta tietoa, uusia ideoita ja ristiriitoja kohtaan ja haastavat oman ajattelunsa.
Tämä ei tarkoita, että sinulla ei pitäisi olla hyvin muotoiltua näkemystä jostakin asiasta, mutta se tarkoittaa, että sinun on pidettävä näkemystäsi väliaikaisena.
Maailma on valtava ja täynnä jatkuvasti muuttuvaa tietoa. Vaikka tiedätkin, että tiedät jotain tänään, tilanne voi muuttua huomenna.
Voit joko virheellisesti uskoa siihen, mitä teit eilen tai muuttua itsekin.
Ehkä jokaisen meistä kannattaisi uhrata vähän aikaa tälle näkemykselle.
Ei se, mitä et tiedä, saa sinut vaikeuksiin. Sen tekee se, minkä tiedät varmasti, vaikka se ei olekaan niin. – Mark Twain