Jos olet jossain vaiheessa elämääsi kärsinyt keskittymisen heikkenemisestä, olet varmaan myös pohtinut sen syitä.
Moni ajattelee tietävänsä, mikä keskittymistä eniten häiritsee: puhelin, ilmoitukset, sähköposti, sosiaalinen media.
Ne ovatkin suuria keskittymisen esteitä. Ja siksi ratkaisu näyttää yksinkertaiselta: poistat vain nämä ulkoiset häiriöt.
Mutta sen jälkeen voi tapahtua jotain outoa.
Olet sulkenut puhelimen. Työpöytäsi on järjestyksessä. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Silti ajatus harhailee. Et pysty keskittymään kunnolla siihen, mitä yrität tehdä.
Miksi?
Koska suurin häiriö ei aina ole ulkoinen. Se voi ollakin mielen harhailu, aivoissasi pyörivät ajatukset keskeneräisistä asioista.
Ratkaisemattomat asiat jäävät pyörimään mieleen
Ihmismieli ei pidä avoimista, keskeneräistä asioista.
Kun jokin asia on ratkaisematta, päättämättä ja epäselvä, se jää helposti pyörimään taustalle. Et ehkä ajattele sitä tietoisesti koko ajan, mutta osa huomiosta sitoutuu siihen silti.
Tätä kutsutaan psykologiassa usein Zeigarnik-vaikutukseksi: keskeneräiset asiat jäävät mieleen paremmin kuin valmiit.
Keskittymisen ongelma ei siis aina johdu siitä, että huomiosi varastetaan ulkopuolelta.
Joskus huomio kohdistuu sisäänpäin.
Yksi päätös voi hajottaa koko päivän
Ajatellaan, että olet asiantuntija, joka yrittää kirjoittaa tärkeää raporttia.
Teknisesti kaikki on kunnossa: puhelin on pois päältä tai silmistä, sähköposti kiinni ja olet varannut kalenterissa aikaa keskittyä raporttiin.
Silti työ ei etene.
Taustalla pyörii yksi ratkaisematon asia: pitäisikö sinun ottaa hoitaaksesi uusi projekti, joka muuttaisi syksyn työkuorman kokonaan?
Et aktiivisesti mieti asiaa koko ajan. Mutta ajatus palaa jatkuvasti mieleen:
- entä jos päätän väärin?
- miten tämä vaikuttaa muihin töihin?
- pitäisikö vastata jo tänään?
Lopputulos: raportti etenee hitaasti, vaikka varsinaisia ulkoisia häiriöitä ei ole.
Tutkimus tukee ilmiötä
Tutkijat Roy Baumeister ja E. J. Masicampo havaitsivat tutkimuksissaan, että keskeneräiset tavoitteet kuormittavat työmuistia ja häiritsevät keskittymistä. Näin erityisesti silloin, kun niille ei ole selkeää suunnitelmaa.
Pelkkä konkreettisen suunnitelman tekeminen vähensi häiriötä merkittävästi.
Tämä on kiinnostavaa, koska se tarkoittaa: ongelma ei aina ratkea tekemällä asia heti valmiiksi.
Joskus riittää, että mieli kokee asian olevan hallinnassa.
Käytännön ratkaisu: ulkoista keskeneräinen ajattelu
Moni yrittää ratkaista keskittymisongelman lisäämällä itsekuria.
Usein tehokkaampi ratkaisu on yksinkertaisempi: älä pidä kaikkea päässäsi.
Kirjoita ylös:
- mikä asia vaivaa
- mikä siinä on ratkaisematta
- mikä on seuraava askel
- milloin palaat siihen
Kun asia siirtyy epämääräisestä huolesta konkreettiseksi suunnitelmaksi, mieli rauhoittuu.
Keskittyminen ei ehkä vaadi lisää kontrollia. Se voi vaatia vähemmän keskeneräisyyttä.
Kriittinen huomio
Kaikkea ei voi ratkaista heti. Joskus tärkeät asiat pysyvät avoimina viikkoja tai kuukausia: urapäätökset, ihmissuhteet, suuret projektit
Siksi tavoitteena ei ole täydellinen mielen tyhjyys. Se ei ole realistista.
Tavoitteena on, ettei keskeneräinen ajattelu hallitse kaikkea muuta.
Lopuksi
Moni yrittää suojella keskittymistään ulkoisilta häiriöiltä. Se on hyödyllistä, mutta usein riittämätöntä.
Vaikein keskeytys ei aina tule puhelimesta. Se voi tulla omasta mielestä.
Ja joskus tehokkain tapa parantaa keskittymistä ei ole sulkea ilmoitukset vaan sulkea avoimet ajatussilmukat.
Ajattelusta ja keskittymisestä menestymisen osatekijöinä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.