Olet aloittamassa raportin kirjoittamista. Yrität etsiä hienoa avausideaa ja tapaa, miten sen muotoilisit. Mutta pää tuntuu tyhjältä, etkä keksi mitään, saati kirjoita mitään.
Usein selitys huonolle edistymiselle haetaan motivaation puutteesta tai itsekurista. Todellinen syy voi olla kuitenkin arkisempi: yrität tehdä kahta vastakkaista asiaa samalla tavalla. Luovuus ja keskittyminen eivät ole vain eri taitoja. Ne vaativat täysin eri tavan käyttää aivoja.
Luovuus on sotkua, keskittyminen on karsimista
Nämä kaksi tilaa ovat toistensa luonnollisia vihollisia, jos ne pakotetaan samaan hetkeen:
- Luovassa tilassa huomiosi leviää laajalle ja ajattelusi rönsyilevää. Tässä vaiheessa ”huono” on sallittua ja määrä on laatua tärkeämpää. Pyrkimys tehokkuuteen on silloin varma tapa tukahduttaa oivallukset.
- Keskittymisen tilassa huomiosi on kapea ja ajattelu logiikkaan perustuvaa. Tässä tilassa poistat vaihtoehtoja ja etenet askel kerrallaan. Jos yrität olla luova tässä vaiheessa, mikään ei tunnu riittävän hyvältä ja projekti leviää käsiin.
Mitä tutkimus sanoo
Aivoissa nämä kaksi asiaa ovat fyysisesti eri prosesseja:
- Lepotilaverkosto aktivoituu, kun mielen annetaan harhailla. Se on ideakoneesi.
- Toiminnanohjausverkosto vastaa tarkasta keskittymisestä ja suorittamisesta.
Tutkimukset osoittavat, että parhaat tulokset syntyvät, kun näitä käytetään vuorotellen. Mutta tässä on kritiikin paikka: nykyaikainen asiantuntijatyö on rakennettu sabotoimaan tätä jakoa.
Multitasking ja jatkuvat keskeytykset pakottavat meidät tilaan, jossa emme ole kunnolla kummassakaan verkostossa. Lopputulos on yleensä keskinkertainen idea, jota ei koskaan viedä kunnolla loppuun.
Kognitiivinen välitila: se unohdettu palanen
Asiantuntijatyössä suuri virhe on yrittää vaihtaa moodia lennosta. Et voi hypätä aivoriihestä suoraan analyyttiseen editointiin ilman ”kognitiivista krapulaa”.
Tarvitset välitilan, pienen nollauksen: kävelyn, kahvin hakemisen tai edes työpöydän raivauksen. Silloin aivot ymmärtävät, että nyt on aika siirtyä vapaasta harhailusta tarkkaan toteutukseen.
Käytännön esimerkit jumituksesta
- Kirjoittajana: Jos muokkaat jokaista lausetta heti, kun se on syntynyt, tapat prosessin. Kirjoita ensin luonnos, joka saa olla suorastaan surkea. Editointi on keskittymisvaiheen tehtävä, ei luovan vaiheen.
- Tiimityössä: Tiimi, joka ideoi loputtomasti ilman selkeää päätöksentekohetkeä, ei ole ”luova tiimi”. Se on ryhmä, joka harrastaa kollektiivista prokrastinaatiota.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Yksinkertaista työtäsi erottamalla asiat ajassa:
- Varaa kalenteriin omat lohkot: ”Sotkuiset tunnit” vapaalle ajattelulle ja ”kirurgiset tunnit” viimeistelylle.
- Älä arvioi ideoita, kun keksit niitä. Salli itsellesi roskan tuottaminen. Ammattilaisen suurin este on liian aikaisin heräävä sisäinen kriitikko.
- Älä keksi uutta, kun toteutat. Keskity tekemiseen, kun toteutat, älä enää ideoi.
Poikkeuksiakin on: kokeneilla tekijöillä (kuten huippukirjailijoilla) nämä kaksi voivat hetkellisesti yhdistyä flow-tilassa. Mutta älä huijaa itseäsi. Tämä on mahdollista vain, jos olet ensin harjoitellut rakenteet ja rutiinit niin syvällisesti, että niistä on tullut lähes automaattisia.
Lopuksi
Ongelmasi ei ole luovuuden puute tai heikko itsekuri. Ongelmasi on se, että yrität tehdä kahta asiaa yhtä aikaa.
Seuraavan kerran kun jumiudut, kysy itseltäsi: yritätkö juuri nyt luoda jotain uutta vai hioa olemassa olevaa? Valitse toinen ja unohda toinen.
.
Luovuudesta ja keskittymisestä menestymisen osatekijöinä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.