Kultakutri-sääntö. Kaksi askelta motivaatioon.

Kultakutri-sääntö

Kultakutri-sääntö pohjautuu vanhaan klassikkosatuun Kultakutrista ja kolmesta karhusta.  Siinä Kultakutri valitsee karhujen asunnossa kolmesta puurosta, kolmesta tuolista ja kolmesta sängystä itselleen aina sopivimman. Esimerkiksi puuroista yksi oli liian kuuma, toinen liian kylmää mutta kolmas oli sopiva.

Käsitteenä Kultakutri- sääntö on periaatteessa sama kuin kultainen keskitie, äärimmäisyyksien välttäminen.

Sääntö mihin tahansa ihmisen toimintaan sovellettuna sanoo, että me koemme parhaiten motivaatiota, kun työskentelemme vaikeudeltaan juuri meidän kyvyillemme sopivan tehtävän kanssa. Ei liian kovan, ei liian helpon, vaan juuri sopivan.

Useimmat ihmiset pitävät haasteista. Niiden pitää kuitenkin olla sopivalla vaikeustasolla. Jos pidät tenniksestä, ja yrität pelata vaikka 5 vuotiaan lapsen kanssa, et itse nauti pelistä. Siinä ei ole haastetta sinulle, voitat todennäköisesti joka pisteen. Mutta toisaalta jos yrität pelata Rafael Nadalin tai Serena Williamsin kanssa, menetät myös motivaatiosi nopeasti, koska peli on sinulle liian vaikeaa.

Mutta kun pelaat omantasoisesi pelaajan kanssa, tilanne on toinen. Välillä voitat pisteen, välillä häviät. Joudut koko ajan keskittymään. Kyseessä on juuri sopivan suuruisen vaikeuden mukanaan tuoma haaste. Motivaatiosi on korkeimmillaan, voit jopa päästä flow-tilaan.

On havaittu, että työskentely optimaalisella vaikeustasolla ei ole pelkästään motivoivaa, vaan että se on myös tärkeä onnellisuuden lähde.

Onnellisuuteemme vaikuttaa työskentely sellaisten tehtävien parissa, jotka ovat vaikeudeltaan sopivalla tasolla, ei liian vaikeita eikä liian helppoja.

Välitön palaute  

Tätä onnellisuuden ja huippusuoritustason yhdistelmää kutsutaan nimellä flow. Sitä esimerkiksi urheilijat ja esiintyjät kokevat, kun he ovat in the zone, tilassa, jossa kaikki onnistuu. Flow on henkinen tila, jonka saavutat, kun olet niin keskittynyt käsillä olevaan tehtävään, että muu maailma häipyy pois.

Jotta saavutat tämän tilan, sinun tarvitsee kuitenkin paitsi työskennellä oikealla vaikeustasolla, myös mitata välitöntä edistymistäsi. Kuten psykologi Jonathan Haidt on selittänyt: yksi pääkeinoista saavuttaa flow-tila on, että saat välitöntä palautetta, kuinka edistyt jokaisella askeleella.

Se, että koet itsesi edistyvän, on erittäin motivoivaa.  Kun esiintyjä kertoo vitsin, hän tietää välittömästi yleisön naurun perusteella, toimiiko se.  Tiedämme, kuinka hienoa on saada aikaan yleisön naurun remahdus. Positiivisen palautteen ryöppy, jonka koemme vain yhdestä vitsistä, riittää poistamaan pelkomme ja innostamaan meitä pitkäksi aikaa eteenpäin.

Edistymisen mittaaminen

Teresa Amabile on tutkimuksissaan myös todennut, että miten edistyksen jatkuva mittaaminen vaikuttaa positiivisesti yrityksen henkilöstön hyvinvointiin ja toimintaan.

Muilla elämän alueilla mittaaminen on erilaista, mutta aivan yhtä tärkeää, jotta saavutamme motivaation ja onnellisuuden yhdistelmän. Tenniksessä saat välitöntä palautetta, kun voitat tai häviät pisteen. Riippumatta siitä miten sitä mitataan, ihmisen aivot tarvitsevat jonkun keinon havainnollistaa edistymistä, jos haluamme säilyttää motivaation. Meidän on kyettävä näkemään edistymisemme.

Tavoitteiden asettamisessa ei ole mitään järkeä, jos et tiedä oletko onnistumassa siinä vai et. Voidaksesi määritellä onnistumisesi tason, sinun on voitava mitata edistymistäsi.

Kun mittaat edistymistäsi, olet aina selvillä, miten olet edennyt. Kun edistyt hyvin, itseluottamuksesi ja motivaatiosi kasvavat. Jos olet jäämässä jälkeen tavoitteestasi, huomaat sen hyvissä ajoin ja pystyt korjaamaan kurssia ja tekemään muutoksia.

Keinoja henkilökohtaisen kehittymisen seurantaan on paljon.

Kategoria(t): Ajattelu, Tavoitteet, Tuottavuus, Työ Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *