”Koronaepidemia on höpöhöpöteatteria, jonka varjolla maailman eliitti yrittää ujuttaa ihmiskehoihin koronarokotteen mukana tulevia seurantalaitteita.”” Uusien rokotteiden tavoite on kansan steriloiminen.” ”Ihmisen luontainen vastustuskyky riittää taudin torjumiseen. Meillä ihmisillä on luonnollinen laumaimmuniteetti.” ”Ei niistä rokotteista ole mitään hyötyä.”  (Yle)  ”Panediamiavirusta ei ole edes olemassa. ”(mvlehti)

Sosiaalisessa mediassa ja internetissä on tarjolla loputon määrä ”tietoa”, jonka todenperäisyydestä ei läheskään aina voi olla varma: erilaisia puolitotuuksia tai suoranaisia valheita, salaliittoteorioita, valeuutisia, huhuja, tositarinoita, mielipiteitä. Niitä voisi kuvata myös kansainvälisellä termillä bullshit, suomalaisittain paskapuhe tai huuhaa.

Voit yrittää suhtautua positiivisesti esimerkiksi rokotusvastaisiin mielipidekirjoituksiin ja ”tutkimuksiin”, mutta miksi?  Toisaalta on tietysti hyvin tärkeää olla optimisti ja luottaa sekä tulevaisuuteen että toisten ihmisten hyväntahtoisuuteen. Mutta toisaalta se ei suinkaan saa tarkoittaa sitä, että ottaa kaiken vastaan sellaisenaan ja hyväksyy sen pureskelematta. Valheesta ei tule totuutta vaikka sen toistaisi kuinka monta kertaa.

Jos yrittää ajatella vain positiivisesti, erityisesti kun seuraa tai on tiiviisti mukana sosiaalisessa mediassa, joutuu varmasti hakoteille. Somessa kohtaa niin vääristyneitä, valheellisia ja totuudenvastaisia ajatuksia ja mielipiteitä, että pelkkä positiivisesti suhtautuminen niihin voi olla jopa hengenvaarallista.

On sanottu, että positiivinen ajattelu on paljon negatiivista tai kriittistä ajattelua tehokkaampaa, koska se keskittyy ratkaisuihin, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Vain ajattelemalla ratkaisukeskeisesti saa systemaattisesti aikaan hyviä tuloksia. Mutta myös positiivisen psykologian yksi keskeisimmistä työkaluista on kyky kriittiseen ajatteluun.

Täydellinen kritiikittömyys johtaa vain herkkäuskoisuuteen.

Kriittisellä ajattelulla tarkoitan tässä yhteydessä harkitsevaa, puolueetonta, vaihtoehtoja punnitsevaa ja äärimmillään tieteellisen tarkkaa ajattelua. Mutta on myös toisenlaista kriittistä ajattelua: pelkästään vikoja etsivää, moittivaa ja arvostelevaa ajattelua, jota voi sanoa jo negatiiviseksi ajatteluksi.

Kysymys on myös ajattelun päämäärästä. Onko tarkoitus vain teilata joku lausuma, uskomus, ajatus tai mielipide (negatiivinen ajattelu), vai etsiä uutta tietoa tai jotain tosiasioihin perustuvaa lopputulosta (kriittinen ajattelu)?

 

11 kriittisen ajattelun sääntöä

 

William Shakespeare (1563-1616) on ehkä maailmanhistorian tunnetuin näytelmäkirjailija. Häneen liittyy myös yksi kirjallisuushistorian suurimmista mysteereistä: kirjoittiko hän oikeasti kaikki nimeensä liitetyt teokset? Shakespearen nimi löytyy aikalaislähteistä yli 80 eri muodossa mukaan lukien esimerkiksi Shaxberd ja Shaxpere. Itse hän jostain syystä allekirjoitti nimensä melkein aina väärin, useimmiten muodossa Willm Shakp.

Asiaa on tutkinut myös Stanfordin fysiikan professori Peter Sturrock. Kirjassaan AKA Shakespeare: A Scientific Approach to the Authorship Question hän väittää, että Shakespearen näytelmien todellinen kirjoittaja olisi voinut olla yksi kolmesta eri ihmisestä.

Väitteensä hän perustaa tieteelliseen metodiin ja kriittiseen ajatteluun, jonka ohjeet hän tuo esiin nimellä Prosperon periaatteet:

  1. Kaikki uskomukset millä tahansa alueella ovat teorioita jollain tasolla. (Stephen Schneider)
  2. Älä tuomitse toisen arviota, koska se eroaa omastasi. Saatatte olla molemmat väärässä. (Dandemis)
  3. Lue, älä kiistääksesi ja kumotaksesi; älä uskoaksesi ja pitääksesi itsestäänselvyytenä; äläkä löytääksesi puheenaihetta ja keskustelua; vaan punnitaksesi ja harkitaksesi. (Francis Bacon)
  4. Älä koskaan rakastu omaan hypoteesiisi. (Peter Medawar)
  5. On suuri virhe muodostaa teorioita ennen kuin on tietoa. Tiedostamattomasti alkaa vääristellä tosiasioita sopimaan teorioihin sen sijaan, että teoriat sopisivat tosiasioihin. (Arthur Conan Doyle)
  6. Teorian ei pitäisi yrittää selittää kaikkia tosiasioita, koska jotkut tosiasiat ovat vääriä. (Francis Crick)
  7. Asia, joka ei sovi kuvioon, on mielenkiintoisin asia. (Richard Feynman)
  8. Virheen kumoaminen on yhtä hyvä teko kuin ja joskus jopa parempi kuin uuden totuuden tai tosiasian vahvistaminen. (Charles Darwin)
  9. Se, mitä et tiedä, ei johda sinua ongelmiin. Sen tekee se, mitä tiedät varmasti, vaikka se ei olekaan niin.  (Mark Twain)
  10. Tietämättömyys on parempi kuin erehdys; ja se, joka ei usko mitään, on vähemmän kaukana totuudesta kuin se, joka uskoo johonkin, mikä on väärin. (Thomas Jefferson)
  11. Kaikki totuus kulkee kolmen vaiheen läpi. Ensin sitä pilkataan, toiseksi sitä vastustetaan rajusti ja kolmanneksi se hyväksytään itsestään selvänä. (Arthur Schopenhauer)

 

Kritiikki ja kriittinen suhtautuminen kaikkeen ei ole yleisesti ottaen hyvä ajattelutapa. Mutta kriittisyyttä on hyvä olla mukana kaikessa uuteen tietoon tutustumisessa. Se auttaa, jottei sinulle myydä sikaa säkissä, tai ettet kieltäydy koronarokotuksista. Positiivisen ajattelun vastakohta ei ole kriittinen ajattelu, vaan negatiivinen ajattelu, aivan kuin optimismin vastakohta ei ole realismi vaan pessimismi.

Kriittinen ajattelu ei ole asiantuntijoiden yksinoikeus, vaikka asiantuntijuus kriittistä ajattelua auttaakin. Kuka tahansa voi oppia ajattelemaan kriittisesti.

Ajattelu on mitä monet ihmiset luulevat tekevänsä, kun he vain järjestävät uudelleen ennakkoluulojaan. William James

2 Kommenttia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.