Oletko ollut joskus tilanteessa, jossa et ole halunnut tietää jotain asiaa? Uskoisin, että meistä jokainen on ollut. Tuskin kukaan haluaa esimerkiksi kuulla, miten hänen lukemansa kirja tai katsomansa elokuva päättyy?
Kun et halua tietää, miten katsomasi elokuva päättyy, haluat olla tarkoituksellisesti tietämätön.
Tarkoituksellinen tietämättömyys on käsite, joka liittyy myös rikos- ja siviilioikeuteen. Se tarkoittaa, että henkilö, jolla ei ole todellista tietoa siitä, että hän aiheuttaa toiminnallaan rikkomuksen, on kuitenkin syyllistynyt tahalliseen väärinkäytökseen, jos hän on toiminut tietoisesti välttääkseen tietämyksen rikkomuksesta. Yleinen asiaan liittyvä esimerkkitapaus on, kun henkilö jää kiinni huumeita sisältävän paketin salakuljettamisesta ja väittää, ettei hän tiennyt paketin sisällöstä. Hänen voidaan kuitenkin katsoa tarkoituksellisesti välttäneen ottamasta selville paketin sisältöä ja syyllistyneen siten rikokseen.
Tarkoituksellinen tietämättömyys tarkoittaa tosiasian tahallista huomiotta jättämistä, kun on täysi syy uskoa sen olemassaoloon.
Yleensä tieto on hyväksi
Mutta yleensä ajatellaan, että tieto on hyväksi, että jokaisella on jo syntyessään kyltymätön tiedon jano. Jo Aristoteles totesi aikanaan: Kaikki ihmiset luonnostaan haluavat tietoa. Tietoa pidetään hyveenä ja tietämättömyyttä pahana.
Länsimaisissa yhteiskunnissa uuden tiedon hankkiminen ja luominen on kulttuurin, talouden ja elämäntavan kulmakivi. Pitää olla pakottavia syitä päättää tahallaan olla tietämättä jotain.
Kun tietoa kuvataan tällä tavalla, on helppo nähdä, kuinka tietämättömyys koetaan passiivisuutena tai laiskuutena.
Mutta tarkoituksellinen tietämättömyys haastaa tämän. Se on usein aktiivinen valinta, aivan yhtä aktiivinen kuin päättää tai haluta oppia jotain. Jopa tiedon tavoittelustaan kuuluisat henkilöt ovat osoittaneet tarkoituksellista tietämättömyyttä. Kun James Watson, yksi DNA-rakenteen löytäjistä, sekvensoi oman genominsa, hän pyysi, ettei hänelle paljastettaisi tiettyä geeniä, joka liittyi myöhään alkaneeseen Alzheimerin tautiin.
Tiedosta ei olisi ollut Watsonille juurikaan hyötyä, koska tautiin ei vieläkään ole olemassa tehokasta hoitoa. Jos hän olisi kuitenkin saanut selville, että hänellä on suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin, se olisi todennäköisesti aiheuttanut hänelle psyykkistä rasitusta. Hänen arvionsa mukaan haitat olivat suuremmat kuin hyödyt.
Tarkoituksellinen tietämättömyys koskee paitsi yksittäisiä henkitöitä, myös ryhmiä, organisaatioita ja suurempia kansalaisjoukkoja. Voidaan sanoa, että ns. suomettumisen aikana 1970- ja 1980-luvuilla suuri joukko erityisesti poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen Suomen eliittiin kuuluvia ihmisiä oli tarkoituksellisesti tietämättömiä Neuvostoliiton luonteeseen ja olosuhteisiin liittyvistä asioista.
Toinen esimerkki ovat ihmiset, jotka DDR:n sortumisen jälkeen saivat mahdollisuuden ottaa selvää, ketkä heidän lähipiiristään olivat olleet Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin ilmiantajia. Suuri osa ihmisistä ei halunnut tarttua tähän mahdollisuuteen, he valitsivat tarkoituksellisen tietämättömyyden.
Covid-19 pandemiaan liittyy myös tarkoituksellista tietämättömyyttä. Kaikkea koronarokotevastaisuutta on kuvattu tarkoitukselliseksi tietämättömyydeksi, ihmiset eivät halua tietää rokotteen hyvistä ominaisuuksista ja vaikutuksesta viruksen torjumisessa. He etsivät vain vastakkaista tietoa vahvistaakseen omia ennakkoluulojaan ja uskomuksiaan. Myös henkilöä, joka ei halua tietää, onko saanut tartunnan tai altistunut virukselle tai ei halua tietää miten virus tarttuu ja leviää ja uskoo, että rokote on vaarallisempi kuin itse tauti, voidaan pitää tarkoituksellisesti tietämättömänä. Hän ei usko rokotteen vaikutukseen eikä ota sitä.
Tietämättömyyden motiivit
Jotkut ihmiset ovat alttiimpia tarkoitukselliseen tietämättömyyteen. On havaittu, että mitä vanhempi henkilö on, sitä todennäköisemmin hän valitsee tietämättömyyden. Tämän syy voi olla se, että hänellä on kokemusta siitä, että hän voi kärsiä tietäessään liikaa.
On tärkeää korostaa, että tarkoituksellinen tietämättömyys on usein valinta: suomettuminen ja Stasi-tiedostot osoittivat, kuinka tietämättömyyden valitseminen ei ole passiivista, vaan useimmiten aktiivista.
Harvat olemassa olevat tutkimukset viittaavat ainakin neljään motiiviin.
Ensimmäinen on välttää mahdollisesti huonoja uutisia. Useimmiten se tapahtuu, kun tieto saa meidät kokemaan negatiivisia tunteita, varsinkin jos mitään keinoa välttyä uhkalta ole saatavilla. Mutta haluatko tietää kuolinpäiväsi? Muutamat saatavilla olevat tutkimukset osoittavat, että 85–90 prosenttia ihmisistä ei halua tietää kuolemaansa liittyviä yksityiskohtia.
Tai voi tietysti ajatella, kuten suursijoittaja Warren Buffettin liikekumppani ja Berkshire Hathawayn varapuheenjohtaja Charlie Munger. Hän on kuuluisa viittauksestaan: ”Haluan vain tietää, missä kuolen, jotta en koskaan mene sinne.”
Toinen motiivi on ylläpitää yllätystä ja jännitystä. Maasta riippuen noin 30–40 % vanhemmista ei halua tietää syntymättömän lapsensa sukupuolta, jopa synnytystä edeltävän ultraäänen jälkeen. Ja siksi minäkään en halua tietää miten ensimmäistä kertaa lukemani kirja päättyy.
Kolmas motiivi on hyötyä tietämättömyydestä.
Tarkoituksellista tietämättömyyttä voidaan käyttää strategisena keinona välttää vastuuta. Tällöin ihmiset toimivat mieluummin tarkoituksellisesti tietämättöminä säästääkseen itsensä stressiltä ja pakottaakseen muut tekemään enemmän työtä.
Eräs esimerkki on, kun ihminen kävelee kadulla tuijottaen älypuhelintaan ja jättää huomiotta törmäyksen mahdollisuuden, mikä pakottaa muut tekemään sen.
Samoin on väitetty, että vuoden 2008 kriisistä lähtien pankkiirit ja poliittiset päättäjät ovat osoittaneet tahallista strategista sokeutta jättääkseen huomiotta riskit, joihin he edelleen osallistuvat ja pysäyttääkseen uudistukset alalla.
Myös suomettumiseen liittyvä tarkoituksellinen tietämättömyys perustui suurelta osin hyötymotiiviin.
Neljäntenä motiivina on, että tarkoituksellista tietämättömyyttä käytetään positiivisesti välineenä oikeudenmukaisuuden ja puolueettomuuden saavuttamiseksi. Tällöin tehtäviin ja virkoihin valittaessa valintapäätös tehdään ilman nimeä, ikää, sukupuolta, ihonväriä, tms., pelkästään taitojen, tietojen ja kykyjen perusteella. Esimerkiksi orkesterin jäsenten valinnassa arvioijat eivät näe soittajaa.
Arkipäivän tietämättömyyttä
Tarkoituksellinen tietämättömyys on yleistä, yleisempää kuin voisi ajatellakaan. Ihmiset eivät esimerkiksi halua tietää
- miten joku elokuva tai sarja päättyy
- monia asioita siitä, miten heidän seurustelu/aviokumppaninsa ajattelee
- mitään vanhempiensa seksielämästä
- milloin kuolen tai eroanko
- mitä saavat joululahjaksi
- mikä on tulevan lapsen sukupuoli
On myös sanottu, ettei kenellekään ole hyväksi tietää, miten makkaraa tehdään. Monet ihmiset eivät halua mennä lääkäriin, koska pelkäävät saavansa tiedon vakavasta sairaudesta.
Tilanteita, joissa tarkoituksellista tietämättömyyttä esiintyy, on jokaisen arkielämässä näiden lisäksi paljon. Onkin järkevää toisinaan pysähtyä ajattelemaan, mitä tietoa olen tietoisesti tai tiedostamattomasti jättänyt hankkimasta ja käyttämästä oman elämäni parhaaksi.
Tarkoituksellinen tietämättömyys yritystoiminnassa
Myös yritystoiminnan piirissä tapaa tarkoituksellista tietämättömyyttä. Jos yritysjohdolla on vankka näkemys, siitä minkälainen alan kehitys on ollut ja tulee olemaan, se ei ehkä halua tutustua uusiin trendeihin tai tutkimustuloksiin, koska ne pakottaisivat muuttamaan omia käsityksiään ja ryhtymään muutoksiin.
Eräs selitys Nokian puhelinbisneksin romahdukselle on juuri tässä. Mobiilialan analyytikot ovat todenneet, että Nokia näytti lepäävän silloisilla laakereillaan ja päätti tietoisesti jättää huomioimatta älypuhelimiin suuntautuvat trendit ja pelata turvallisesti luottaen perinteisiin puhelimiin, jotka olivat auttaneet sitä saavuttamaan menestyksensä.
Yritystoiminnassa tietämättömyydestä on vaikeaa löytää mitään positiivista, oli tietämättömyys sitten tarkoituksellista tai tahatonta.
Mutta yksityishenkilöinä tarkoituksellinen tietämättömyys on eräissä tilanteissa hyväksi, erityisesti mielenterveyden kannalta. Kannattaa vain olla tarkkana, ettei sorru siihen väärissä asioissa.
Ja kannattaa muistaa, mitä kirjailija William Gaddis on sanonut: Tyhmyys on tietämättömyyden tahallista viljelemistä.
Olen yksi niistä tieteilijöistä, joiden mielestä ei enää riitä pelkkä tieteen tekeminen. Meidän on käytettävä merkittävä osa ajastamme ja resursseistamme sen puolustamiseen järjestäytyneen tietämättömyyden tahallisilta hyökkäyksiltä. Richard Dawkins
Tiedosta, ajattelusta ja tyhmyydestä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.