Vaikka 10000 askeleen päivittäinen kävelytarve terveyden ylläpitämiseksi onkin osoittautunut myytiksi monen muun terveyteen liittyvän ohjeen tavoin, on kävely kuitenkin hyvä tapa pysyä kunnossa ja pienentää terveysriskejä. Mutta kävelyllä on myös toinen, yleensä vähemmälle huomiolle jäänyt merkityksensä. Kävely auttaa meitä ajattelemaan paremmin.
Massachusettsin yliopiston meta-analyysin mukaan 10 000 askeleen myytissä on madaltamisen varaa. Tutkimuksen mukaan jo 6000–8000 askelta päivässä riittäisi nimittäin pitämään ihmisen terveenä. Vähempi määrä riittää, jos liikkuu ripeämmin. Reipas kävely tai juoksu on tutkimuksen mukaan kolme kertaa tehokkaampaa liikuntaa kuin rauhallinen kävely.
Tuore raportti kertoo, että liikkuminen jatkaa vähenemistään Suomessa. Se tarkoittaa terveysongelmien lisääntymistä. Tarkoittaako se myös ajattelun laadun huononemista?
Säännöllinen liikunta on hyväksi myös aivoille ja ajattelulle
Esimerkiksi talouden Nobel-palkinnon voittaja Daniel Kahneman sanoo ajattelevansa parhaiten kävellessään. Hän on jopa selvittänyt itselleen parhaan kävelynopeutensa loistavien ideoiden keksimiseen. Se on maili (1,6 km) 17 minuutissa.
Myös monet muut tunnetut henkilöt ovat kertoneet kävelyn ajattelua edistävästä tehosta. Kirjailija ja filosofi Henry David Thoreau kirjoitti päiväkirjaansa: ”Ajattelen, että kun jalkani alkavat liikkua, ajatukseni alkavat virrata.” Toinen filosofi Friedrich Wilhelm Nietzsche on sanonut, että vain kävelystä tulevilla ajatuksilla on arvoa. Monet kirjailijat ovat myös tuoneet kävelyn esiin luovuuden ja oman tuotantonsa edistämisessä.
Mutta mistä kävelyn ihmeellinen voima ajattelutoiminnan tehostajana tulee? Mikä kävelyssä erityisesti tekee siitä niin sopivan ajatteluun ja kirjoittamiseen?
Eräs vastaus tulee ihmisruumiin kemian muutoksista. Kun lähdemme kävelylle, sydän pumppaa nopeammin ja kierrättää enemmän verta ja happea ei vain lihaksiin, vaan kaikkiin elimiin – myös aivoihin. Näin aivojen toiminnalle avautuu paremmat edellytykset.
Toisaalta eräät tiedemiehet uskovat, että kävelyn vaikutus juontuu perintötekijöistämme. Ihmiset ovat aivojen kehityksen kannalta tärkeässä vaiheessa olleet metsästäjä-keräilijöitä. Silloin meidän on pitänyt olla jatkuvasti valmiina skannaamaan ympäristöä liikkuessamme erilaisten ulkoisten uhkien ja haasteiden varalta. Kun nykyäänkin liikumme, henkiset kykymme ovat vireimmillään.
Monet kokeet ovat osoittaneet, että harjoituksen jälkeen tai sen aikana, jopa erittäin lievän rasituksen jälkeen, ihmiset suoriutuvat paremmin muisti- ja huomiotesteissä. Liikunta nostaa dopamiini-välittäjäaineen tasoa. Dopamiini vaikuttaa tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen ja harkintakykyyn. Mitä intensiivisempää liikunta on, sitä enemmän dopamiinia vapautuu.
On todettu, että säännöllinen kävely edistää uusia yhteyksiä aivosolujen välillä, estää aivokudoksen tavanomaista kuihtumista, joka tulee iän myötä, lisää hippokampussoluja (muistin kannalta tärkeä aivoalue) ja lisää sellaisten molekyylien määrää, jotka stimuloivat kasvuun uusia neuroneja ja välittävät viestejä niiden välillä.
On myös todettu, että tapa, jolla liikutamme kehoamme, muuttaa ajatustemme luonnetta ja päinvastoin. Liikuntamusiikkiin erikoistuneet psykologit ovat todenneet sen, minkä monet meistä jo tietävät: nopeatempoisten kappaleiden kuunteleminen motivoi meitä juoksemaan nopeammin.
Vastaavasti, kun autoa ajava henkilö kuulee kovaa, nopeaa musiikkia, hän alitajuisesti painaa hieman kovemmin kaasupoljinta. (Olisi mielenkiintoista tietää, mikä merkitys tällä yhteydellä on nuorten henkilöiden toistuviin ulosajoihin ja kuolonkolareihin Suomessa?)
Lisäksi omassa tahdissa käveleminen luo vääristymättömän palautesilmukan kehomme rytmin ja henkisen tilamme välille. Sitä emme voi kokea yhtä helposti kuntosalilla hölkätessä, autoa ohjatessa, pyöräillessä tai minkään muun liikunnan aikana. Kun kävelemme, jalkojen vauhti luonnollisesti heilahtelee mielialojemme ja sisäisen puheemme tahdissa. Samalla voimme aktiivisesti muuttaa ajatustemme tahtia kävelemällä tarkoituksellisesti reippaammin tai hidastamalla. (lähde)
Kävelyllä on tietysti myös muunlaisia positiivisia vaikutuksia. Päivittäisestä kävelystä on apua mielenterveydelle – se pienentää muistisairauksien riskiä, lievittää ahdistusta, masennusta ja stressiä. On mm. todettu, että päivittäin liikkuvat masennuspotilaat toipuvat nopeammin eikä heidän sairautensa uusiudu yhtä usein kuin niillä, jotka eivät liiku.
Siispä ota jalat allesi ja kävele. Olet heti viisaampi ja terveempi.
Viisauksia kävelystä
Kaikki todella suuret ajatukset syntyvät kävellessä. – Friedrich Nietzsche
Kävely on ihmisen paras lääke. – Hippokrates
On hyvä kerätä tavaroita, mutta on parempi käydä kävelyllä. – Anatole France
Se, joka ontuu, kävelee edelleen. – Stanislaw Lec
Jos olet huonolla tuulella, mene kävelylle. Jos olet edelleen huonolla tuulella, mene uudelle kävelylle. – Hippokrates
Kävelyssä on jotain, mikä elävöittää ja vahvistaa ajatuksiani: tuskin pystyn ajattelemaan, kun pysyn yhdessä paikassa. – Jean-Jacques Rousseau
Ajattelun merkityksestä menestymisessä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.