On kaksi tapaa olla lähes varma häviäjä elämässä. Yksi on ottaa typeriä riskejä; toisin sanoen riskejä, jotka eivät ole oikeassa suhteessa tavoiteltuihin etuihin. Ja toinen on olla ottamatta mitään riskejä. Näin toteaa riskiasiantuntija Max Gunther.
Mutta mikä tekee riskistä järkevän tai typerän?
Riskinoton paradoksi
Riskin välttäminen voi olla riskin ottamista, koska riskit tarjoavat mahdollisuuksia, joista ei kannata luopua. Riskin ottaminen on oleellinen osa onnistumista ja menestystä.
Suurimmat mahdollisuudet menestyä tulevat useimmiten riskinoton kautta. Voidaan puhua riskinottajan dilemmasta tai paradoksista:
Henkilö ei ota riskiä elämässään. Tätä pidetään kuitenkin suurena riskinä. Siksi henkilö ottaa riskiä. Koska hän ottaa riskiä, hän ei enää ole henkilö, ”joka ei ota riskiä.”
Toisin sanoen, jos ihmisen motivaatio ottaa riskejä perustuu siihen, ettei halua olla hölmö, joka ottaa suurimman riskin ottamatta riskiä, niin siitä seuraa, että aktiivisesti riskejä ottava henkilö on itse asiassa se, joka ottaa vähiten riskiä.
Riskin anatomia
Riskiä siis joutuu ottamaan, muodossa tai toisessa. Tämä periaate sisältyy myös liikkeenjohdon suuriin vaikuttajiin kuuluneen Peter Druckerin riskityyppeihin:
1. Riski, joka on hyväksyttävä; riski, joka sisältyy toiminnan luonteeseen
2. Riski, joka on varaa ottaa
3. Riski, jota ei ole varaa ottaa
4. Riski, jota ei ole varaa olla ottamatta
Meille tulee elämässä eteen kaikkia näitä riskityyppejä. Elämässä onnistuminen vaatii, että opimme tunnistamaan, mikä riski kuuluu mihinkin kategoriaan.
Riskin ottaminen on oleellinen osa onnistumista ja menestystä. Suurimmat mahdollisuudet menestyä tulevat useimmiten riskinoton kautta.
Suurin riski liittyy yleensä siihen, ettei tiedä mitä on tekemässä
Suurimmat vahingot tapahtuvat omasta tyhmyydestä johtuneista riskinotoista.
Omaan tyhmyyteen, tietämättömyyteen tai välinpitämättömyyteen liittyvät esimerkiksi terveysriskit. Jo lievään ylipainoon liittyy terveysriski. Tupakointi, alkoholi, riittämätön uni ja stressi ovat myös kaikki riskejä, jotka kannattaa jättää ottamatta.
Sinun ei myöskään kannata sijoittaa futuureihin, optioihin tai virtuaalivaluuttoihin, jollet ole erittäin hyvin perillä niiden luonteesta.
Riskin aikahorisontti
Riskin ottamisessa jää usein huomioimatta aikahorisontti. Mitä nopeammin haluat onnistua tai menestyä, sitä suurempi epävarmuus ja riski siihen sisältyy. Ja päinvastoin, mitä enemmän sinulla on aikaa, sitä enemmän on mahdollisuuksia ja keinoja onnistua.
Hyvän esimerkin tarjoa sijoittaminen. Jos yrität rikastua pörssissä nopeasti, epäonnistumisen riski on erittäin suuri. Riskit ovat sitä pienemmät, mitä enemmän sinulla on aikaa odottaa vaurastumista.
Aikatekijään riskin minimoimisessa liittyy pienten askelten taktiikka. Etenemällä vähittäisten tekojen ja muutosten kautta voi riskitekijöitä seurata ja muuttaa toimintaansa tarpeen mukaan. Mutta kuten David Lloyd George on sanonut: ”Älä pelkää ottaa suurta loikkaa tarvittaessa. Et voi ylittää rotkoa kahdella pienellä askeleella.”
Kohti tasapainoista riskinottoa
Suurin riski elämässä ei ole se, että epäonnistut, vaan että et koskaan yritä. Menestyksen mahdollisuus piilee riskissä – ja sen suuruuden ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin itse riskin ottaminen.
Tärkeämpää kuin korkean riskin ottokyky onkin kyky löytää riittävä riskitaso.
Muista, mitä James Clear on sanonut: Menestys riippuu riskeistä, joita otat. Selviytyminen taas niistä, joita vältät.
Riskistä ja riskinotosta menestymisessä voit lukea kattavammin kirjassa Menestymisen taito. Voit ostaa kirjan kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista, esimerkiksi tästä.