Pitkällä iällä ja menestymisellä sama perusta: geenit ratkaisevat?

 

Pitkän iän salaisuus

Älä kuole. Näin neuvoi HS:n mukaan yhdysvaltalainen 112-vuotias Richard Overton toimittajia, jotka pyysivät häntä kertomaan pitkän iän salaisuuden.

Overtonilla oli myös muita selityksiä pitkälle iälleen: Jumalan tahto, sikarit (joita hän polttaa 12 joka päivä) ja kissojen seura.

Kun yli satavuotiaita on haastateltu ja tutkittu, on saatu mitä erilaisempia ohjeita pitkälle iälle: Hanki paljon ystäviä, ihmissuhteet, älä luota kehenkään, optimismi, pysy naimattomana, nuku, juo kylmää olutta joka päivä kello 16.

Kaikkien haastattelujen perusteella näyttää siltä, ettei satavuotiailta itseltään kannata kysyä neuvoa pitkän iän suhteen.

Myöskään tiede ole vielä täysin pystynyt asiaa ratkaisemaan. Jopa se on epäselvää, miksi vanhenemme.

Kauan luultiin esimerkiksi, että liikunta pidentää elinikää. Tämäkin on osoittautunut vääräksi.

Toistaiseksi ainoa päteväksi havaittu keino pidentää elinikäänsä on rajoittaa kalorien saantia.

Tutkimukset osoittavat, että 60 ikävuoteen asti elämän pituuteen vaikuttavat elintavat, geenien vaikutus alkaa tuntua vasta 60 ikävuoden jälkeen.

Toisten tutkimusten mukaan tilanne muuttuu noin 70-80 vuotiaana. Sen jälkeen elintapojen merkitys vähenee ja geenien rooli kasvaa. Jos on selvinnyt niin pitkälle, omaa todennäköisesti pitkäikäisen ihmisen geenit, joita eivät elintavat nujerra.

Satavuotiaiden salaisuus on siis syntymälahjaksi saaduissa geeneissä.

Kuningatar Elisabet, 92, juo lasin giniä ja Dubonnetia sitruunan ja jäiden kera ennen lounasta. Lounaan kanssa kuningatar Elisabet nauttii lasin viiniä, lounaan jälkeen martinin ja illalla lasin samppanjaa.

Hänen äitinsä, 101-vuotiaan kuolleen kuningataräiti Maryn, sanotaan juoneen giniä reippaasti koko elämänsä ajan.

Myös menestyminen on geeneistä kiinni

Myös menestymiseen on tarjolla satoja erilaisia konsteja, menetelmiä, neuvoja, tapoja. Ja aivan kuin pitkän iän kohdalla neuvot ja tavat vaihtelevat laidasta laitaan.

Mutta kuten pitkässä iässäkin, geeneillä näyttäisi olevan menestyksessä merkittävä rooli.

Nykyisen käsityksen mukaan menestyminen riippuu kolmenlaisista asioista:

  1. geeneistä, perityistä ominaisuuksista ja lahjakkuuksista,
  2. onnesta, sattumasta (esimerkiksi mihin ympäristöön, maahan, perheeseen, olosuhteisiin, jne. satuit syntymään),

ja sitten lopuksi eräistä muista asioista:

  1. kova työ, kunnianhimo, pitkäjänteisyys, tavoitetietoisuus ja tavoitteellisuus.

Näillä 3. osa-alueen tekijöillä voi korvata ja täydentää geenien sekä onnen ja sattuman osuutta.  Koskaan ei kuitenkaan pelkkä kova työ riitä menestykseen. Geenien vaikutusta ei nykytiedekään vielä pysty poistamaan.

Nobel-palkitun Daniel Kahnemanin mukaan ainoa yhteinen tekijä kaikissa menestystarinoissa on onni.

Mutta mitä enemmän tekee työtä tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti, sitä pienemmäksi onnen ja geenien osuus muuttuu.

Onneen voi kuitenkin hieman vaikuttaa omilla teoilla. Jos et jätä lottokuponkia, et voi voittaakaan!

Ja toinen vanha viisaus sanoo: Sattuma suosii valmistautunutta mieltä (Pasteur). Onnea vastaan voi jossain määrin mennä.

Mutta lähtökohtana menestymiselle näyttäisivät olevan sopivat geenit (jotka nekin ovat onnenkauppaa!) Ne eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan myös onnea ja kovaa työtä.

Kategoria(t): Menestys, Onni, Työ Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *