Menestymisen taito

Rakenna oma polkusi menestykseen ja löydä uusia keinoja palkitsevaan elämään 

Korona-aikana moni varmaan miettii, mitä tällä hetkellä pitäisi ajatella tulevaisuudesta? Pitäisikö olla pessimisti vai optimisti?

Voimmeko edelleen unelmoida ja asettaa itsellemme korkealle tähtääviä tavoitteita? Vai olisiko viisaampaa keskittyä vain nykyhetkeen, pohtia mikä voi vielä mennä pieleen tai mitä yleensä kannattaa tehdä.

On hyviä syitä molempien lähestymistapojen puolesta. Optimismi on kaikin puolin hyväksi, jos se ei mene liian pitkälle ja joskus pessimismi on viisaampaa.

Jos tarkastelee ihmisten suhtautumista koronapandemiaan, voi ihmiset karkeasti jakaa oheisen kuvion mukaan neljään päätyyppiin:

Epärealistinen pessimisti: tietää, että hän saa tartunnan jossain vaiheessa, teki mitä tahansa; koronavirus jää vaikuttamaan maailmassa pysyvästi, eikä mikään palaa ennalleen koskaan

Realistinen pessimisti: ajattelee, että suojautumalla ja eristäytymällä täysin voi ehkä välttää tartunnan, mutta se ei ole varmaa; rokote virusta vastaan saadaan mahdollisesti vuoden kuluttua, vasta sen jälkeen maailma alkaa ehkä palautua ennalleen

Realistinen optimisti: ajattelee, että suojautumalla maskilla ja välttämällä turhia sosiaalisia kontakteja pystyy välttämään tartunnan; hän arvelee, että rokote tulee lähikuukausina, mutta että sen vaikutus on aluksi vähäinen ja kestää pitkään, ennen kuin olot vakiintuvat

Epärealistinen optimisti: uskoo, ettei itse voi saada tartuntaa, eikä juuri suojaudu tai vältä sosiaalisia kontakteja; hän uskoo, että rokote saadaan muutamassa kuukaudessa, ja maailma palaa nopeasti ennalleen.

On mahdollista, että epärealistisen optimististen ihmisten käyttäytyminen on omiaan lisäämään koronaviruksen leviämistä.

Vasemmalla laidassa oleva epärealistinen pessimismi on äärimmäisen negatiivista ajattelua. Epärealistisen pessimistin mielestä pienikin vastoinkäyminen on merkki jatkuvasta katastrofista. Hän ajattelee, että tulevaisuudessakaan ei ole mitään hyvää tulossa, eikä usko itse voivansa mitenkään vaikuttaa tilanteeseen.

Äärimmäisenä oikealla on epärealistista optimismia. Se on positiivista ajattelua, jolla ei ole juuri mitään rajoja. Näin ajatteleva ihminen uskoo, että hänelle sattuu vain hyviä asioita, eikä mikään voi tulla hänen ja hyvän onnen väliin, riippumatta siitä mitä hän tekee tai jättää tekemättä. Epärealistinen optimisti on vakuuttunut, että onnistuminen tapahtuu hänelle aina miltei automaattisesti.

Hän ajattelee onnistuvansa tekemättä asian hyväksi juuri mitään. Joku jopa voi ajatella ja toivoa, että kun vain lähettää ilmoille positiivisia ajatuksia, maailmankaikkeus palkitsee hänet muuttamalla hänen toiveensa ja pyrkimyksensä todellisuudeksi. Ylioptimistit elävät optimismi-harhan vallassa, pilvilinnoja rakentaen.

Jatkumon keskellä on kaksi lähestymistapaa, jotka perustuvat enemmän todellisuuteen.

Realistinen pessimismi pyrkii yhdistämään realismin ja pessimismin ja arvioimaan todellisuutta tarkasti, mutta kiinnittää erityistä huomiota negatiivisiin tuloksiin. Realistiset pessimistit pelkäävät riskinottoa, pelkäävät kokeilla uusia asioita, pelkäävät poistumista ​​mukavuusalueeltaan.

Realistinen optimismi

Realistinen optimisti yhdistää kaksi käyttäytymismallia, optimismin ja realismin. Hän on optimistinen ja uskoo saavansa asiat tapahtumaan. Hän arvioi tarkasti tosiasioita ja erilaisia vaihtoehtoja ja kuvittelee mahdollisia seurauksia. Hän pysyy positiivisena vaikka näkee haasteita ja esteitä edessään. Hän uskoo kykyihinsä ja kehittymiseensä, valmistautuu hyvin ja tekee kovasti työtä.

Realistinen optimismi on myönteistä ajattelua. Se on positiivista asennoitumista tulevaisuuteen, mutta kuvaa suhtautumista myös tähän hetkeen ja menneisyyteenkin. Optimismia pidetään yleensä toivottavana ominaisuutena, mutta näyttää siltä, että siitä on hyötyä vain, jos se on realistista.

Realistiset optimistit uskovat menestyvänsä. He uskovat myös, että heidän on itse saatava menestys aikaan, esimerkiksi ponnistelemalla, suunnittelulla, sitkeydellä ja oikeiden strategioiden valinnalla. He tunnistavat tarpeen pohtia vakavasti ongelmien käsittelyä. Tämä valmistelu lisää vain heidän luottamustaan omaan kykyynsä saada asiat hoidettua.

Monesta näkökulmasta katsottuna realistinen optimismi on paras asenne elämään. Se tuo mukanaan optimismin myönteiset puolet (elinajanodotteen nousu, yleinen terveys, lisääntynyt menestys urheilussa ja työssä, parempi toipuminen leikkauksista ja paremmat selviytymisstrategiat vaikeuksien edessä), eikä sorru liialliseen optimismi-harhaan ja sen ongelmiin.

Optimismin taustalla vaikuttaa perimä, se on yksi persoonallisuuden piirre. Siihen vaikuttavat kuitenkin myös ympäristötekijät, esimerkiksi perhe, koulu, ystävät ja työ. Optimismia ja positiivista ajattelua voi myös oppia. Parhaiten se onnistuu niiltä, jotka perusolemukseltaan ovat realisteja.

Realistisen optimismin kehittäminen

Realistinen optimismi on jotain, mitä teet asioille, joiden eteen joudut päivittäin. Sen kehittämisessä kannattaa kiinnittää huomio seuraaviin vinkkeihin:

Optimismi tarkoittaa parempaa kuin todellisuus; pessimismi tarkoittaa pahempaa kuin todellisuus. Olen realisti. Margaret Atwood

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *