Kaikilla ihmisillä on omat vahvuutensa, lahjakkuutensa ja luonteenpiirteensä. Perinnölliset tekijät, geenit eivät määrittele elämääsi ja menestystäsi, mutta ne määrittävät ne alueet, joissa sinulla on parhaat mahdollisuudet menestyä. Jokainen on valmis menestymään jossakin. Sinun pitää vain tunnistaa nuo vahvuudet ja taipumukset, ja alkaa hyödyntää niitä sopivassa suhteessa sopivaan kohteeseen omassa ympäristössäsi. Tärkeintä on suunnata ponnistelusi, kova työsi, harjoittelusi kohti alueita, jotka sekä kiehtovat ja innostavat sinua että sopivat luonnollisiin kykyihisi.
Oletko syntynyt hopealusikka suussa?
Sanonnalla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka on syntynyt varakkaaseen perheeseen tai sukuun, eikä ole joutunut kokemaan missään vaiheessa elämässään köyhyyttä.
Mutta aivan yhtä hyvin sillä voitaisiin tarkoittaa henkilöä, joka on saanut vanhemmiltaan erinomaiset perintötekijät, geenit, joiden avulla hänen menestyksensä tulevassa elämässä helpottuu ratkaisevasti.
Eräiden tutkimusten mukaan tuloerot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi. Perintötekijät ja yksilölliset sattumukset, satunnaisvaihtelu, määräävät valtaosin sen, millaisiin ansioihin ihminen elämässään yltää. Tähän suuntaan viittaa ainakin suomalaisten taloustieteilijöiden kaksostutkimus. ( Suomalaisten taloustieteilijöiden Ari Hyytisen, Pekka Ilmakunnaksen, Edvard Johanssonin ja Otto Toivasen kaksostutkimus, joka julkaistiin keväällä 2019 The Journal of Economic Inequality -tiedelehdessä. Tutkimuksesta kertoi myös Helsingin Sanomat kesäkuussa 2019: Miksi yksi tienaa toista enemmän?)
Tutkijat huomasivat, että erot ihmisten ansio- ja pääomatuloissa johtuvat suurelta osalta perintötekijöistä eli geeneistä. Miesten kohdalla perintötekijät selittivät 54 ja naisten 39 prosenttia yksilöiden välisistä tuloeroista. Geenien arvioidaan vaikuttavan tuloihin sitä kautta, että geenit vaikuttavat ihmisten persoonallisuuspiirteisiin, älykkyyteen, riskinottoon, terveystekijöihin, jne. Nämä tekijät puolestaan ohjaavat kouluttautumista, ammatinvalintaa ja etenemistä työelämässä. Ei ole mitään yhtä menestymisgeeniä, vaan suuri joukko geenejä, joilla jokaisella on pieni vaikutus.
Geenit ja ympäristö vaikuttavat yhdessä
Identtisten kaksosten perimä on sama. Molemmilla kaksosista on samat geenit joka solussaan. Yleensä he ovat myös kasvaneet samassa perheessä, eläneet samalla paikkakunnalla ja käyneet samaa koulua. Näitä yhteisiä olosuhteita tutkijat kutsuvat jaetuksi ympäristöksi.
Samassa perheessäkin kasvaneilla kaksosilla voi olla kuitenkin erilaisia yksilöllisiä ympäristötekijöitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toisen vakava sairaus, eri kaveripiirit, onnettomuus, jokin erittäin hyvä tai erittäin huono ihmissuhde tai sattumalta auennut koulutuspaikka. Tekijöitä on niin paljon, ettei niitä voi järjestelmällisesti yksilöidä. Yksilölliset ympäristötekijät riippuvat erittäin usein sattumasta.
Tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että tämä yksilöllinen ympäristö on osoittautunut paljon ratkaisevammaksi ihmisten elämässä kuin jaettu ympäristö.
Suomalaisten tutkijoiden mukaan sekä yksilöllinen ympäristö että geenit selittävät eroista ihmisten tuloissa likimain yhtä paljon. Kotiolojen ja muun yhteisen ympäristön vaikutus lähenteli nollaa. Muissa tutkimuksissa yhteisen kasvuympäristön vaikutus yksilöiden tuloeroihin on ollut keskimäärin noin kymmenen prosenttia. On myös todettu, että yksilöllisen ympäristön ja geenien roolit jopa korostuvat ihmisen vanhetessa. Hän alkaa toteuttaa enemmän omia taipumuksiaan. Kotiympäristön merkitys vähenee ja taipumuksia selittävien geenien vaikutus alkaa kasvaa.
Mainitun tutkimuksen tulosten perusteella perintötekijät ja yksilöllinen ympäristö (sattumat) määrittelevät lähes kokonaan, kuinka hyvin ihminen menestyy taloudellisesti elämässään. Molempien vaikutus on samaa suuruusluokkaa. Ne ovat monissa muissakin tutkimuksissa todettu vahvoiksi menestystä selittäviksi tekijöiksi. Muiden tekijöiden osuus on hyvin pieni.
Toisaalta tutkimuksessa selvitettiin vain tuloeroja kaksosten välillä Suomessa, ei sitä mikä ansiotaso oli verrattuna muihin menestyneisiin ihmisiin ja muualla maailmassa. Tulokset ovat kuitenkin näiltä osin selviä ja osoittavat geenien ja ympäristötekijöiden merkityksen. Ansiotaso ja rahan ansaitseminen eivät tietenkään ole sama asia kuin menestyminen, ne eivät ole suinkaan ainoa menestyksen mittari, jos menestystä yleensä kannattaakaan tai voi mitata. Ne näyttäisivät silti olevan jonkinlainen suuntaa antava indikaattori myös yleisesti menestymisen suhteen.
Voit periä hyviä geenejä, mutta et erinomaisuutta. Mokokoma Mokhonoana
Tämä artikkeli on ote kirjasta Menestymisen taito. Voit ostaa sen kaikista tunnetuimmista verkkokirjakaupoista.