Kun toivotamme ennen joulua tapaamillemme ihmisille ”Hyvää joulun odotusta”, mitä itse asiassa sillä tarkoitamme? Toivotammeko jo hyvää joulua etukäteen, mutta emme oikein voi vielä sanoa Hyvää Joulua?
Vai voisiko se tarkoittaa sitä, että toivotamme oikeanlaista joulun odottelua? Tarkoittaako se sitä, että odottelee joulua oikeassa mielentilassa eikä aseta joululle liian suuria ennakko-odotuksia, joissa voi sitten pettyä?
Odotuksemme vaikuttavat elämäämme
Odotuksemme voivat vaikuttaa dramaattisesti siihen, mitä loppujen lopuksi koemme. Odotukset ovat voimakkaita. Ne eivät vääristä todellisuutta, mutta ne voivat vaikuttaa reaktioosi siihen, mitä sinulle tapahtuu. Kieltäminen ja pelkkä positiivinen ajattelu eivät ole vastaus ongelmiin, mutta usein reaktiomme vaikeisiin tilanteisiin johtuvat odotuksistamme. Ja niitä voimme muuttaa. Voimme käyttää tätä tosiasiaa elääksemme parempaa elämää, jos olemme fiksuja.
Joskus käytetään termiä odotusvaikutus kuvaamaan ilmiötä. Siitä on esimerkkinä autotehtailija Henry Fordin sanomaksi väitetty sitaatti: ”Jos ajattelet, että pystyt, olet oikeassa. Jos ajattelet, että et pysty, olet myös oikeassa”.
Uusimmat tutkimukset osoittavat, että sillä, mitä uskomme, voi olla hyvin konkreettisia seurauksia monessa asiassa.
Omat odotuksemme ja uskomuksemme, olivatpa ne kuinka järjettömiä tahansa, vaikuttavat terveyteemme, onnellisuutemme ja selviytymiseemme ratkaisevasti.
Odotuksissa on kysymys tasapainon löytämisestä korkeiden ja matalien odotusten välillä.
Seuraavat sitaatit selventävät kaksi erilaista näkökulmaa odotuksiin:
”Ei ole koskaan ollut voittajaa, joka ei etukäteen odottanut voittavansa ” – Denis Waitley
”Jos et odota keneltäkään mitään, et ole koskaan pettynyt” – Sylvia Plath
Ensimmäisessä sitaatissa odotetaan voittoa, toisessa ei odoteta mitään. Kyse on tasapainosta. Kumpikaan asenne pelkästään ei ole hyväksi henkiselle hyvinvoinnillemme.
Usein mielemme yhdistää ennakoidessaan johonkin tulevaan, yleensä positiiviseen, tapahtumaan kaikkea siihen liittyvää hyvää ja mukavaa, onnellisuutta tuovia asioita, jättäen pois kaiken negatiivisen. Silloin tulevasta tapahtumasta tulee ”liian hyvä ollakseen totta”, niin kuin se sitten todellisuudessa onkin. Tämä koskee myös joulua.
Omilla ennakko-odotuksilla voi vaikuttaa elämäänsä monella tavalla. Kun odotat, että odotuksesi muuttavat elämääsi, niin ne usein myös muuttavat.
Odotukset vaikuttavat mielialaan
Kaikki haluavat olla onnellisia, mutta kukaan ei ole onnellinen koko ajan. Jos uskot tämän, voit päästä paljon lähemmäksi tilannetta, jossa tunnet itsesi onnelliseksi suurimman osan ajasta.
Jokaisella meistä tulee aina olemaan ylä- ja alamäkiä. Mutta kun odotat, että sinun pitäisi tuntea iloa koko ajan, epäilet, että jotakin on vialla. On havaittu, että mitä enemmän ihmiset kritisoivat itseään negatiivisista tunteista tai pitivät näitä tunteita ”väärinä”, sitä huonommaksi he tunsivat olonsa. Samaan aikaan ihmiset, jotka hyväksyivät tunteensa tuomitsematta niitä, olivat psyykkisesti paljon terveempiä.
Tunteiden hyväksyminen on paras tapa tuntea olonsa paremmaksi.
Odotukset vaikuttavat tahdonvoimaan
Jos uskot, että tahdonvoimasi on rajallinen, se on sitä. Aivosi pystyvät kuitenkin paljon enempään kuin luuletkaan.
Tutkimuksessa ihmiset, jotka uskoivat tahdonvoiman olevan rajallista, kokivat suorituskykynsä heikkenevän ajan mittaan. Mutta ne, jotka eivät uskoneet tällaista, eivät osoittaneet väsymyksen merkkejä.
Uskomuksesi rajallisesta tahdonvoimasta voivat estää sinua. Pystyt kestämään paljon enemmän kuin uskot voivasi, niin kauan kuin uskot pystyväsi kestämään enemmän kuin luulet voivasi.
Odotukset vaikuttavat terveyteen ja ikääntymiseen
Jos uskot, että vanheneminen on pahasta, niin se lopettaa vanhenemisen. Valitettavasti tämä on seuraus siitä, että kuolet nuorempana.
Ongelma on, että mielestämme vanheneminen on kamalaa. Ja se osoittautuu itseään toteuttavaksi ennustukseksi.
Kaikkein hämmästyttävimmät tutkimustulokset odotuksista koskevat vanhenemista. Ihmiset, jotka suhtautuvat vanhuusvuosiinsa positiivisemmin, kärsivät vähemmän todennäköisesti kuulovaikeuksista, hauraudesta ja sairauksista, jopa Alzheimerin taudista, verrattuna ihmisiin, jotka yhdistävät ikääntymisen vanhuudenhöperyyteen ja kyvyttömyyteen. Olemme todellakin juuri niin nuoria kuin itse tunnemme olevamme.
On havaittu, että ihmiset, joilla oli positiivinen käsitys vanhenemisesta, elivät 7,5 vuotta pidempään kuin ne, joilla oli negatiivisia tunteita vanhenemisesta, vaikka muut tekijät olisivat olleet samanlaisia.
Ja lopuksi eräs vaikutusalue, jonka merkitys korostuu jouluna.
Odotukset vaikuttavat ylensyömiseen
Tutkimusten mukaan kylläisyyden tunteella on usein enemmän tekemistä pään kuin vatsan kanssa. Kun kiinnität huomiota syömiseesi ja muistutat itseäsi viimeisimmästä ateriastasi, niin syöt vähemmän. Pointti on, että muistilla on osansa ylensyömisessä, paljon suurempi osa kuin uskommekaan. Tunnet rajan olevan vatsassasi, mutta usein se on aivoissasi. Tutkimukset osoittavat, että ylensyömiseen liittyy jopa lievä muistinmenetys.
Kun syöt, kiinnitä huomiosi syömiseen. Mieti hetki, kuinka paljon olet jo syönyt, niin syöt vähemmän.
Kun syöt ja teet samalla muita asioita, syöt enemmän. Jos et kiinnitä huomiota siihen, kuinka paljon syöt, on vaikeampaa muistuttaa itseäsi, ettet ole nälkäinen.
Säästä itsesi pettymyksiltä
Voit säästää itsesi monilta pettymyksiltä, jos suhtaudut useimpiin asioihin alhaisin odotuksin. Se ei tarkoita, että olisit pessimisti. Olet pikemminkin realisti, tai realistinen optimisti.
Älä lataa liian paljon odotuksia jouluun (tai lomaan, matkaan, tapaamisiin, tms.). Kun saavutat matalammat ennakko-odotuksesi, olet tyytyväisempi, jopa onnellinen, etkä koe niin paljon pettymyksiä.