Valinnan vapaus vai valinnan vaikeus? Kas, siinäpä kysymys. Vai onko se paradoksi?
Valinnan paradoksi
Valinnan paradoksiksi sanotaan tilannetta, jossa ihmiset tulevat tyytymättömiksi, kun heille on tarjolla liian monta vaihtoehtoa valittavaksi. Käsitteen on tehnyt tunnetuksi psykologi Barry Schwartz teoksessaan The Paradox of Choice.
Schwartzin mielestä valinnanvapaus lisää onnellisuutta vain tiettyyn rajaan saakka. Kun valintavaihtoehtoja alkaa olla runsaasti, ne vaikeuttavat päätöksentekoa ja tekevät olon hankalaksi ja jopa onnettomaksi. Jatkuva jahkailu kuluttaa aivojen voimavaroja. Ihmiselle tulee päätöksentekoväsymys.
Schwartzin mukaan ihmiset voidaan jakaa päätöksentekijöinä kahteen ryhmään: tyytyjiin ja maksimoijiin. Tyytyjät tutkivat eri vaihtoehtoja, sitten he päätyvät riittävän hyvään ja jättävät muut vaihtoehdot sivuun. Heitä ei jää vaivaamaan ajatus, että joku toinen olisi voinut olla parempi.
Maksimoijilla on sen sijaan yksi ainoa tavoite: he tahtovat valita parhaan mahdollisen. He pohtivat ja epäröivät. Vielä päätöksen tehtyäänkin he miettivät, pitäisikö sittenkin valita toinen. Maksimoijat ovat tutkimusten mukaan onnettomimpia kuin tyytyjät.
Sote ja valinnanvapaus
Suomea (ja somea) kuohuttaa näinä aikoina myös valinnanvapaus. Kysymyksessä on suureen sote-uudistukseen liittyvä vapaus valita oma sote-keskuksensa, oli se sitten julkisen hallinnon ylläpitämä, niin kuin nykyään, tai yksityinen tai kolmannen sektorin keskus.
Ongelma ei voi liittyä valinnan paradoksiin. Mahdollisia valittavia sote-keskuksia ei missään pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole kymmeniä. Useimmilla paikkakunnilla todennäköisesti vain kaksi tai kolme, aivan pienillä paikkakunnilla käytännössä vain yksi.
Ihmisille, jotka osaavat marketissaan valita kolmestasadasta jugurttilaadusta tai kymmenistä maitotuotteista omansa, ei pitäisi olla vaikeaa valita myös sopiva sote-keskus.
Ongelma onkin muualla kuin itse valinnassa. Valinnanvapauteen liittyy pelkoja yksityisen sektorin sote-keskusten kermankuorinnasta, kustannusten noususta ja kansainvälisten yritysten veropakolaisuudesta. Pelot ovat asiantuntijoidenkin mukaan aiheellisia. Ongelmat ovat mahdollisia ja haitallisia, mutta niihin voi varautua lainsäädännön, seurannan ja kontrollin sekä sopeuttamisen avulla.
Vai käykö sote-keskuksen valinnassa kuten perheissä yleensä. Perheen pää (eli vaimo) valitsee mitä jogurttia ostetaan, paitsi että lapset valitsevat itse kukin oman merkkinsä.