Menestyminen elämässä tulee siitä, että olet hyvä tekemään joitakin asioita.
Se, että on hyvä, on taas tulosta siitä, että olet pystynyt jatkuvasti kehittymään työntämällä itseäsi kykyjesi rajoille, oman mukavuusalueesi ulkopuolelle. Lihasvoimakin kasvaa parhaiten, kun nostaa painoja, jotka juuri ja juuri jaksaa nostaa. Sama pätee muillakin alueilla.
Kun sinulla on mikä tahansa työ, vaikkapa sunnuntailounaan laittaminen, voit tehdä sen kahdella tavalla. Joko teet sen rutiininomaisesti, samojen reseptien mukaan viikosta toiseen, tai pyrkien uudistumaan ja kokeilemaan omien kykyjesi rajoja erilaisilla vaikeillakin resepteillä ja siten parantamaan taitojasi kokkina.
Kuntoilu on toinen hyvä esimerkki. Kun alat lenkkeillä, alkuun ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana kuntosi nousee selvästi. Jos jatkat samalla ohjelmalla, jossain vaiheessa kehitys hidastuu ja sitten pysähtyy. Jos se taso, johon päädyt on ollut tavoitteesi, pystyt säilyttämään sen hankkimallasi rutiinilla. Mutta et voi olettaa, että kuntosi enää tällä rutiinilla nousee saavutetulta tasolta. Uuden tason saavuttaminen edellyttää ponnisteluja saavutetun kuntotasosi äärirajoilla.
Hyväksi tuleminen ja kehittyminen missä tahansa asiassa kuvataan usein pitkänä, tasaisena, hitaasti nousevana viivana. Käytät harjoitteluun muutaman tunnin viikossa, ja muutaman vuoden kuluttua olet mestari.
Tämä ajattelutapa voi aiheuttaa kaksi ongelmaa:
- Kun uskotaan, että kehittyminen tapahtuu tasaisesti ja hitaasti, ihmiset eivät ole valmiita tai halukkaita äärimmäisille ponnistuksille ja rajojensa koettelulle
- Ihmiset luovuttavat liian usein, koska he olettavat, että kun kehitys on välillä nolla, he eivät koskaan tule paremmaksi.
Virhe on olettaa, että pelkästään rutiini vie sinut seuraavalle korkeammalle tasolle. Kärjistettynä esimerkkinä voi todeta, että vaikka ajat autolla rutiininomaisesti vuosien mittaan miljoona kilometriä, se ei tee sinusta ralli- tai formulamestaria.
Rutiininomainen kehittyminen ei vie huipulle. Menestyminen edellyttää välillä hypynomaisia kehitysvaiheita, joissa kokeillaan omia rajoja ja joiden välillä on pitkiä tasaisempia kausia. Menestymisessä tarvitaan molempia.
Rajojen koettelu nostaa suorituskyvyn tasoa ja rutiinit ylläpitävät tuota tasoa.
Toisaalta tarvitaan mielenkiintoisia, haastavia tehtäviä ja harjoitteita, jotka pakottavat sinut ponnistelemaan, oppimaan, sopeutumaan ja parantumaan. Toisaalta on ylläpidettävä vakaata rutiinia, joka varmistaa, että ei kadota jo saavutettua.
Näiden kahden toimintatavan välinen tasapaino on ratkaisevan tärkeää. Sinun on pidettävä koko ajan mielessä, minkälaisia uusia asioita tarvitset kehittyäksesi, kuitenkin niin, että et yliarvioi voimiasi ja polta itseäsi loppuun. Lisäksi sinun on varmistettava sellaisen rutiinin ylläpito, joka on tarpeeksi vahva taitojesi ylläpitämiseksi. Mutta rutiinin on oltava myös riittävän kevyt, jotta jaksat noudattaa sitä.
Kokeile rajojasi, mutta muista myös rutiini.
Tulevaisuutesi löytyy päivittäisestä rutiinistasi. Menestyneet ihmiset tekevät päivittäin mitä toiset tekevät satunnaisesti. Paula White